Helsingin sähköverkko vihreän siirtymän mahdollistajana – suurjänniteverkon merkitys kasvaa
Pääkaupungin sähköverkko on perinteisesti rakennettu vahvaksi ja luotettavaksi. Helsingissä on suuri määrä yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita, kuten sairaaloita, valtion keskushallinto, joukkoliikenteen solmukohdat, datakeskuksia, energiantuotantoa, vesihuoltoa ja yksi Euroopan vilkkaimmista matkustajasatamista sekä merkittävä tavaraliikenteen satama. Monet näistä toimijoista ovat suuren sähköntarpeensa vuoksi liittyneet Helen Sähköverkon suurjännitteiseen 110 kilovoltin jakeluverkkoon. Myös Helsinkiin ennustetusta merkittävästä sähkönkulutuksen kasvusta suurin osa tulee uusista suuritehoisista liittymistä, jotka liitetään suoraan suurjännitteiseen jakeluverkkoon.
Mikä aiheuttaa sähkönkulutuksen kasvun suurjännitteisessä jakeluverkossa?
Helsingin sähkönkulutuksen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin muutos tapahtuu lämmöntuotannossa, kun aiemmin kivihiilellä tuotettu kaukolämpö tullaan korvaamaan sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Jo päätettyjä investointeja kaukolämmön sähköistymiseen on tällä hetkellä sähköteholtaan yli 600 megawatin edestä. Päätetyt investoinnit eivät kuitenkaan vielä riitä, sillä sähköistyvä kaukolämmön tuotanto vaatii näiden lisäksi vielä lisäinvestointeja sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin. Samalla kun lämmityksen sähköistyminen lisää kulutusta, poistuu sähköntuotantoa Helsingistä lähes 400 megawatin verran, sillä sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitos Hanasaaressa suljettiin vuonna 2023 ja Salmisaaren laitos suljetaan keväällä 2025.
Vuosaareen kaavailtu teollisen kokoluokan vedyn tuotantolaitos olisi toteutuessaan kokoluokaltaan yksittäisten satojen megawattien sähkönkäyttäjä. Myös datakeskusten näkökulmasta pääkaupunkiseutu on kiinnostava sijainti. Datakeskusten liittymäkyselyjä Helsinkiin on tullut tällä hetkellä noin 150–400 megawatin edestä.
Entä satamien, laivaliikenteen ja raskaan rekkaliikenteen sähköistyminen?
Green Transport Corridors -konferenssi kokosi yhteen merenkulku- ja energia-alan toimijoita Turkuun 18.–19.9. Sähköverkon kannalta oleellisia teemoja konferenssissa olivat etenkin satamien, laivaliikenteen ja raskaan rekkaliikenteen sähköistyminen. Jo Helsinkiin kaavaillut risteilijöiden maasähköliittymät ovat itsessään niin suuria, että ne vaativat liittymisen suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Maasähköliittymän tarkoitus on tarjota laivalle sähköä laiturissa olon aikana, jotta se voi sammuttaa apumoottorinsa. Maasähköliittymien lisäksi parhaillaan tarkastellaan Helsinki-Tallinna välille täyssähköistä laivaliikennettä. Laivan akkuja ladattaisiin Helsingin ja Tallinnan satamissa paikallisista sähköverkoista. Helsinki-Tallinna laivaväylän sähköistäminen yhdessä risteilijöiden maasähköistymisen kanssa tarkoittaisi arviolta noin 100 megawatin liittymätehon tarvetta Helsinkiin.
Raskaan liikenteen sähköistyminen, etenkin Suomessa on vielä hyvin alkuvaiheessa. Euroopassa ennustetaan olevan jo vuonna 2030 noin puoli miljoonaa sähkörekkaa, joten latausinfran tulee rakentua myös Suomeen nopeaan tahtiin. Helsingissä potentiaalisia raskaan liikenteen latauspaikkoja löytyy ainakin satamien lähialueilta. Lähitulevaisuus näyttää kuinka paljon megaluokan suurteholatureita tulee Helsingin alueelle.
Luotettava sähköverkko jatkossakin
Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta sähkön kulutuksen kehitystä osataan ennustaa mahdollisimman tarkasti. Joka tapauksessa sähkön kulutus kasvaa Helsingissä vihreän siirtymän ajamana nopeasti ja merkittävästi ja sähköverkon tulee pystyä vastaamaan näihin tulevaisuuden tarpeisiin. Kulutuksen kasvaessa, myös sähköverkon joustomahdollisuuksia tulee parantaa, jotta kaikki tulevat suuret liittymät saadaan liitettyä sähköverkkoon. Kaikesta huolimatta paikallisen jakeluverkon lisäksi myös kantaverkkoa tulee vahvistaa ja laajentaa mahdollisimman nopeasti, jotta sähköverkko palvelee jatkossakin asiakkaitaan riittävän vahvana ja luotettavana.