Näkemyksiä suurjännitteisen jakeluverkon lainsäädännön kehittämisestä
Pääkaupunkiseudun sähkönkulutus tulee kuuden vuoden sisällä kaksinkertaistumaan. Tämä edellyttää, että kantaverkkoa vahvistetaan ja laajennetaan mahdollisimman nopeasti. Helen Sähköverkon näkemyksen mukaan kantaverkon kokonaiskehittämisen, huollon ja toimitusvarmuuden näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että suurjännitteinen 400 kilovoltin verkko olisi jatkossakin kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulla. Suurjännitteisen 400 kilovoltin sähkönjakeluverkon rakentamista koskeva lainsäädäntö on valmistelussa. Mikäli jakeluverkkoyhtiöille tulee oikeus ja/tai velvollisuus rakentaa 400 kilovoltin verkkoa, muuttaa tämä merkittävästi Helen Sähköverkon nykyistä roolia. Tässä paperissa tuomme esille keskeisiä asioita, jotka muutoksessa tulee huomioida.
Helsingin alueen sähkönkulutuksen ja -tuotannon kehitysnäkymät
Helsingin alueen sähkönkulutus on kasvussa, ja sen ennustetaan kaksinkertaistuvan alle kuudessa vuodessa vihreän siirtymän myötä. Suurimmat alueen kulutusta kasvattavat tekijät ovat kaukolämmön sähköistyminen ja vedyn tuotanto. Muita sähkönkulutusta kasvattavia tekijöitä ovat mm. datakeskukset, raideliikenne, satamat, laivojen maasähkö ja muu sähköinen liikenne. Samalla sähkön tuotanto siirtyy sellaisiin puhtaisiin tuotantomuotoihin, jotka eivät pääosin ole mahdollisia kaupunkialueella. Muutokset sekä tuotannossa että kulutuksessa ovat aluesidonnaisia, minkä seurauksena on sähkönsiirtotarpeen kasvu niin kantaverkonalueen ulkopuolella kuin sen sisällä. Helen Sähköverkon alueella sähkönkulutuksen huippu on tällä hetkellä noin 800 megawattia, mutta sen arvioidaan nousevan yli 1 600 megawattiin vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin alueen sähkönkulutuksen ja -tuotannon kehitysnäkymät edellyttävät, että sähköverkkoja vahvistetaan ja laajennetaan mahdollisimman nopeasti. Helsingin ja Vantaan alueella tarvitaan arviolta 2030-luvulla yhteensä kahdeksan 400/110 kilovoltin päämuuntoa sekä riittävä taustaverkko. Suurjännitteinen 110 kilovoltin verkko ei ole tulevaisuudessa teknisesti toimiva ratkaisu eteläisen Helsingin kasvavan sähkötehon tarpeentyydyttämiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan verkkoja yhdistäviä 400 kilovoltin siirtoyhteyksiä, jotka nykyisen lainsäädännön mukaan ovat kantaverkkoyhtiön vastuulla. Kantaverkon rakentaminen kaupunkeihin on lainsäädännön puitteissa mahdollista ja niitä rakennetaan muissakin Euroopan suurkaupungeissa, kuten parhaillaan Tukholmassa.
Verkkojen toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden näkökulmat
Helen Sähköverkon alueella on tärkeää varmistaa sähkönjakelun toimitus- ja huoltovarmuus, sillä alueella on paljon yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja, kuten sairaaloita, liikennejärjestelmiä, viranomaisia ja tietoliikennettä. Toimitusvarmuus tarkoittaa sitä, että sähköverkko pystyy toimittamaan sähköä asiakkaille normaalioloissa ilman häiriöitä tai keskeytyksiä. Huoltovarmuus puolestaan tarkoittaa sitä, että sähköverkko pystyy toimittamaan sähköä asiakkaille poikkeusoloissa, kuten sään, onnettomuuksien tai hybridiuhkien aiheuttamissa häiriötilanteissa.
Kantaverkon liittymisasemista ei saa muodostua riskikeskittymää ja tämän takia toisia varmistavia syöttöpisteitä tulisi olla riittävästi kulutuksen painopisteisiin hajautettuna.
Helen Sähköverkon alueella toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta vähäisistä liittymispisteistä on muodostumassa ongelmallinen riskikeskittymä tulevaisuudessa Helsingin ja Vantaan alueelle. Yhden kantaverkon sähköaseman vikaantuminen tai vaurioituminen voisi aiheuttaa laajoja ja pitkäkestoisia sähkökatkoja Helsingin alueella. Siksi on tärkeää, että nykyisten liittymispisteiden lisäksi Helsingin alueella on muita 400/110 kilovoltin liittymispisteitä, jotka pystyvät siirtämään sähköä Helsingin alueelle ja ne on turvattu 400 kilovoltin verkon rengasyhteyksillä. Helen Sähköverkko on ehdottanut, että Helsingin alueelle rakennettaisiin nyt suunniteltujen muuntojen lisäksi uudet 400/110 kilovoltin päämuuntajat Vanhaankaupunkiin ja Suvilahteen, sekä uusi 400 kilovoltin yhteys Tammiston ja Vanhankaupungin välille. Nämä toimenpiteet parantaisivat merkittävästi Helsingin alueen toimitus- ja huoltovarmuutta, sekä mahdollistaisivat sähkönkulutuksen kasvun Helsingin ja Vantaan alueella.
Helen Sähköverkon kanta 400 kilovoltin verkon omistus- ja operointioikeuteen
Nykytilanne
Helen Sähköverkon kanta vastuuseen 400 kilovoltin verkon osalta on, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kantaverkon rakentamisen kaupunkialueille, ja että tätä mahdollisuutta tulisi toteuttaa pikimmiten Helsingin alueen sähkönkulutuksen ja -tuotannon kehitysnäkymien mukaisesti. Nykyinen lainsääntö perustuu varsin laajan kantaverkon periaatteeseen ja tämä rajaus on Helen Sähköverkon kannalta perusteltu. Kantaverkkomaksujen oikeudenmukainen jakautuminen, omistuksellisen eriyttämisen ydinajatus markkinaosapuolten (loppuasiakkaiden) tasapuolisesta kohtelusta ja 400 kilovoltin siirtojärjestelmän selkeä kokonaisvastuu kehittämisen ja operoinnin näkökulmasta kaikki puoltavat mahdollisimman laajaa kantaverkkoa.
Mahdollinen lainsäädännön muutos
Mikäli Fingridin vastuuta 400 kilovoltin verkon omistamisessa ja operoinnissa vähennetään, tulisi muutoksessa huomioida seuraavat asiat:
- Lainsäädännön muutos edellyttää selviä ja yksiselitteisiä rajoja kehittämisvastuissa kantaverkon ja jakeluverkkojen välillä, jotta sähköjärjestelmän kokonaisuus ja yhteen toimivuus säilyvät.
- Kantaverkon laajuutta ei voi jäädyttää vihreän siirtymän kasvattaessa volyymejä. Kantaverkon laajenemiselle on oltava jatkossakin selvät ehdot kaikentyyppisillä alueilla, jotta se voi tarjota liittyjille riittävän määrän liittymispisteitä ja riittävän toimitusvarmuuden alueellisten ja paikallisten tarpeiden toteuttamiseen.
- Kantaverkon kanssa rinnan käyvien rengasyhteyksien on oltava osa kantaverkkoa, vaikka ne palvelisivat yhden jakeluverkkoyhtiön aluetta. Kantaverkon toimitusvarmuuden pitää täyttyä myös suunnitelluissa keskeytyksissä, eikä varmistaminen voi jäädä jakeluverkkoyhtiöiden kannettavaksi, sillä jakeluverkkoyhtiöllä ole edellytyksiä hallita rinnankäyviä verkkoja.
- Lainsäädännön muutos edellyttää muutosta regulaatioon, jotta jakeluverkkoyhtiöille turvataan taloudelliset edellytykset heidän kokoonsa nähden merkittäville investoinneille 400 kilovoltin verkkoon.
- Lainsäädännön muutoksen myötä kantaverkkoyhtiö tarjoaisi jatkossa erilaajuista palvelua eri asiakkaille, minkä tulisi näkyä myös kantaverkkopalveluhintojen eriyttämisenä palvelun laajuuden suhteen.Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi jännitetasopohjaisena hinnoitteluna, jotta kantaverkon ja jakeluverkkojen välillä ei synny kannustinongelmia tai kilpailuvääristymiä. Tällainen hinnoittelu soveltuisi myös yksittäisiin teollisen kokoluokan käyttöpaikkoihin ja suljettujen jakeluverkkojen liittymisratkaisuihin.
Lisätietoja
Esa Äärynen, verkon kehityspäällikkö, +358 40 671 3519, esa.aarynen@helen.fi
Markku Hyvärinen, kehitysjohtaja, +358 50 559 1685, markku.hyvarinen@helen.fi